Iltalenkki by Ippu ja Ekku

Vuorostaan koirapäivitys... Siitä syystä, että olen urakalla tehnyt kesäopintojani ja juuri kun luulin ssavani kaikki valmiiksi huomasin, että puuttui yksi pakollinen kirja eräästä esseestä! Otti hieman päähän ja sain migreenin!

En voinut ommella, kun olen päättänyt ettei sitä tapahdu, ennenkuin nuo tehtävät ovat valmiina. Illalla migreenin helpotuttua lähdin koirien kanssa iltalenkille, uimaan kuuman päivän päätteeksi. 

Tässä teille kuvapläjäys. Ruskeapäinen on Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Ippu, Nybygårds Ivar Ivriga ja valkoinen on Parsonrusselterrieri Ekku, Piristeen Helmi Nauha. 

Aika epätoivoista kuvata noita kahta lenkillä... Otin sata kuvaa! Ja parissa näky jokseenkin koiran näköisiä otuksia eikä vain epämääräistä valkoista keskellä kuvaa...

Kotipihalla, hihnat havaittu!!

Mä löysin kepin, ison sellaisen! Ota kiinni!

Sain sen! Sun vuoro saada kiinni!

Kummankos tämä olikaan?

Muka liian iso keppi?!

Meidän keppiä raahataan jonnekin?

Ja tarina alkakoon alusta! Voit palata ensimmäiseen kuvaan niin monta kertaa kuin haluat... Me tehtiin se rannalla ainakin 123 kertaa ja nyt kotona uni maittaa! Kun tuo emäntä lukee jotain lapsipsykiatriaa... Luuleekohan se ymmärtävän meitä sen jälkeen paremmin?!

Pöllö mikä pöllö

Pöllöjä, tätä kangasta katselin kauan. Pakkohan se oli lopulta käydä ostamassa. Ihanan pehmeä ja laadukas. Kaava on Timeless... en tiedä mistä, mutta niin luki piirtämässäni kaavassa, jota en ollut edes leikannut. Päättelin että varmaan ihan hyvä ja sopivan kokoinen ja pistin kaavan testiin. Lopputuloksena jopa omasta mielestä kiva tunika ja kaiken kruunasi, että lapsetkin sanoivat sitä hyvän näköiseksi!

Ekaksi tein paikka taskun, mutta se ei ollutkaan hyvä... joten kehittelin uuden sivusaumaan. Siitä tuli HYVÄ! Taskun sisäpussi piirretty oman käden mukaan, näin se on juuri sopiva. 

Kuva ei ole edukseen, mutta tunikasta olen ylpeä!

Tässä kokonaisuudessaan, kaulaaukkoa ehkä suurennan vielä...
niin on mukavampi päällä, ehkä.

Selästä ei oikein istunut, jotenkin pussitti. Tein laskoksen istuvuuden parantamiseksi, saman olisi kai ajanut muotolaskoskin, pitänee kokeilla seuraavassa versiossa.

Ompelukärpänen keskellä kaikkea muuta...

Tämä on se viikko, kun lupasin kirjoittaa kaikki loput kesän opintotehtävät valmiiksi... Mutta kun laatikosta pomppasi väkisin syliin muutama ihana kangas, niin pakko oli alkaa ompelemaan. Ehtiihän ne tehtävät tehdä ensi viikolla, kun on viimeinen mahdollinen viikko. Huoh!

Ostin taateli-froteeta (Kestovaippakaupasta), jokin aika sitten ja ajattelin tehdä siitä tytölle hupparin...
No, siitä tuli hupullinen ja minulle! Kangasta ei taaskaan kannattanut mitata etukäteen, niin helmasta tuli kaponen. On sitten minullakin tavoite mekko! Niin ihana, etten raaski poiskaan laittaa!

Tässä hieman vinkkiä tulevasta... Huominenkin istutaan koneella, kuten olen luvannut!
Ompelukoneella! ;)